sunnuntai 24. helmikuuta 2019

Formula-cuppien uusintalähtö: tungosta radalla

F4-cupin mainoskuvitusta Assos oy:n arkistosta

Kilpaveneilyn kynäniekka Markku Oikkonen järjesti vanhoille Formula 4-cuppien kuskeille tapaamisen Helsingissä venemessujen aikaan. Markun lähettämässä kutsussa sanailtiin: "Kun oikein pinnistelet, muistanet vuosien 1986-91 suositut Formula-cupit. Cupien jury on nyt katsonut tarkkaan hidastuksia ja maalikamerakuvia ja päättänyt uusintalähdöstä, johon cup-konkarit täten kutsutaan." Mukaan oli kutsuttu pääasiassa kuskeja, mutta myös sarjan taustoissa vaikuttaneita ihmisiä. Ennakkoon ilmoittautuneita oli noin 50 henkeä. Minäkin sain kunnian olla mukana, vaikken liity F4-cuppeihin millään tavalla.

 Vietin leppoisan päivän venemessuilla muutaman Kapustan veteraanivenemiitin osallistujan kanssa. Pikkukylän poikaa alkoi jo hieman jännittää, kun lähdettiin hakemaan majapaikkani avainta ja siitä edelleen tapaamiseen. Jännitti tietysti suurkaupungissa liikkuminen, mutta myös itse tapaaminen. Sain kyydin Park-hotellin eteen, missä "Uusintalähtö" pidettäisi. Morjestin hyvästit kvvm-sakille. Jännityksestä huolimatta on pakko myöntää, että olin hieman ylpeä kutsusta. Tässä sitä mennään rehvakkaasti oikein Kauppaneuvos Paukun tyyliin.


Astuessani sisään hotelliin sisäinen "Paukku" taisi livistää johonkin. Hotellin aulassa oli ukkoa kuin pipoa. Osan tunnistin kilpaveneilyyn liittyviksi. Olo oli helpottunut siitä, että ainakin olin oikeassa paikassa, mutta pienoinen ujous yllätti - hyvä ettei alahuuli jo väpättänyt. Parin kilpailijan ja mekaanikon kanssa vaihdettiin muutama sananen ja olo alkoi siitä jo hieman rentoutua. Seuraavaksi älysin, että Markku Oikkonen ilmestyi aulaan. Menin kättelemään Markun. Markku kertoi, että yläkerrassa on kahvia sekä purtavaa ja että sinne voi siirtyä odottelemaan tapahtuman alkua. Nousin rappuset ylös. Porraskäytävässä oli hienot Uusintalähtö-opasteet vanhojen Neste Cuppien mainosten tyyliin. Jännitys alkoi jo kääntyä varovaiseksi innostuksi ja alkoi jo vähän hymyilyttää.


Porraskäytävän opasteita kohti kokoustilaa.
Yläkerran aulassa teetä hörppiessä ja sämpylää mutustaessa oli jännää seurata sivusta, kun muita tuli yläkertaan. Tutut kilpakumppanit tunnistivat toisensa pitkän ajan jälkeen ja paiskasivat kättä. Pian yläaulan täytti puheensorina. Ja vaikka aika oli jotain vaikuttanut, tunnistin minäkin Sami Pennasen, Kaj Kerppolan, Tapio Kiiverin, Jan-Erik Lindholmin, Jussi Lampisen ja muutaman muun. Oli aika jännää, kun aiemmin niminä tuloslistoissa ja kuvina kirjoissa olleet kilpailijat astelivat vuoronperään edestäni, meni oikein kylmät väreet. Nuo itselle lähes supersankarihahmot siinä ihan ilmielävänä, vau! Siinä vaiheessa ajattelin, että olipa hyvä, että Markku kutsui myös minut. Minusta moni varmasti mietti, että kukahan tuo räkänokka on tai mitä se täällä tekee.

Vanhat kilpakumppanit tapaavat jälleen.
Seuraavaksi siirryttiin pikkuhiljaa kokoustilan puolelle. Istuin kokoustilan reunimmaiseen pöytään. Pöydän ääressä istui minun lisäksi vain yksi ihminen. En tunnistanut häntä ulkonäön perusteella. Kun kaikki olivat löytäneet istumapaikan pöytien äärestä, Markku aloitti Uusintalähdön esittelemällä kokoontumisen taustalla olleet henkilöt teemaan sopivasti. Markku esitteli myös minut pilke silmäkulmassa "Tauno Laulaisen perinneyhdistyksen henkilöksi". Itse kysyin tässä vaiheessa luvan valokuvaamiseen tapahtuman aikana ja kuvien julkaisemiseen. Keltään ei tullut vastalauseita. Markku jatkoi kertomalla, että Niilo Seliö oli hänelle tälläista tapahtumaa ehdottanut ja siitä Markku oli innostunut järjestämään tapahtumaa. Ja tässä sitä nyt oltiin: 50 paikalle saapunutta. Tälle saavutukselle taputettiin. Ja nämä aplodit eivät jääneet illan viimeisiksi.


Kynäniekka-Markku itse äänessä
Seuraavaksi valot sammutettiin ja valkokankaalta alkoi koostevideo Formula-cuppien tapahtumista. Valojen sammuttua tunnelma alkoi nousta kuin kilpakoneen kierrokset. Videossa oli taitavasti yhdistettyinä pätkiä kilpailuista ja tapahtumiin sopivaa musiikkia. Leikkaus oli Oscar-tasoa. Videon edetessä osallistujat tunnistivat tuttuja naamoja yksi toisensa perään ja kokoustilassa alkoi kuulostaa enemmän huonokurisen yläasteluokan meiningiltä, kuin tyylikkäästi harmaantuneiden herrasmiesten tapaamiselta. Video eteni kuin kilpailu. Välissä haastateltiin kuskeja ja välillä ajettiin kilpaa. Videon lopussa allekirjoittaneella oli hymy korvissa. Taisi olla muillakin. Kun video loppui, kokoustilassa raikuivat aplodit ja tunnelma oli katossa. 


Tunnelman kattoon nostanut video pyörimässä.

Markku jatkoi juontoaan videon ja parin videoterveisen jälkeen. Seuraavana tuli suomalaisen kilpaveneilyn historiaa ja katsaus tapahtumiin, jotka johtivat Formula-cuppien syntyyn. Pöydässäni istunut "tuntematon" henkilö olikin Hannu Hillo, joka piti oman osion suomalaisen kilpaveneilyn vaiheista 1900-luvun alussa. Markku jatkoi siitä ja liikkui 70-luvun alusta kohti nykyaikaa. Tarinassaan Markku valotti myös omaa kosketustaan rataveneilyyn. Ilkka Seppälä jatkoi Markun tarinaa ja sitten päästiinkin jo itse Cuppeihin ja niiden syntyyn.

Hannu Hillo
Markun historiaosio

Ilkka Seppälä
Seuraavaksi Markku jakoi puheenvuoroja muille. Vuoronperään puheenvuoron saivat niin kilpailijat kuin taustahenkilötkin. Puhujilta tuli tosi hauskoja ja mielenkiintoisia tarinoita vuosien varrelta milloin mistäkin kommelluksista, huippuhetkistä ja vastoinkäymisistä. Vaikka nämä puhujat olivat hyviä kilpaveneilyssä, niin pakko myöntää, että ovat myös hyviä jutunkertojia. Kuuntelin tarinoita nautiskellen. Oli kuin olisi katsonut kilpaveneaiheista hyvää dokumenttia ja ihan livenä. Moni puheenvuoron saanut ihmetteli, että miten hauskaa Formula-cuppien aika oli, ja että mikä merkitys niillä oli. Ja varmasti kaikki muistivat kiittää ja kehua Markkua tapahtuman järjestämisestä. Tämäntyyppistä tapahtumaa ei kilpavenepuolella oltu aiemmin nähty. Kiitoksia sateli monen puheenvuorossa myös Cuppien idean isälle Ilkka Seppälälle. Jokainen taisi muistaa myös omia taustajoukkojaan.

Niilo Seliö

Kaj Kerppola

Sami Pennanen

Jussi Lampinen




Formula Cupit olivat Assos oy:n ja Suomen moottoriveneliiton järjestämiä ratakilpaveneilyn SM-sarjoja joita järjestettiin 1986-1991. Cupeissa ajettiin Formula 4-veneillä, noin 4-metrisillä katamaraaneilla ja 70-75 hevosvoiman (maksimissaan 850 kuutioisilla) perämoottoreilla. Huippunopeutta veneillä oli 140-150 km/h. Kilpailuja oli 5-6 kappaletta kesässä. Kilpailuja ajettiin hyvän näkyvyyden tarjoavilla paikoilla. Ja vaikka kyseessä oli SM-sarja, sarja oli avoin myös ulkomaisille kuskeille. Sarjaan osallistuneissa veneissä oli kaikissa varattu saman kokoinen tila sarjan pääsponsoreiden tarroille. Suurien sponsoreiden ansioista sarjassa oli isot rahapalkinnot. Esim. 1987 sarjan voittaja sai 20 000mk. Eli sarjassa toteutui monta hyvää asiaa, näkyvyys, näyttävyys, kova taso kilpailussa ja korkeatasoiset palkinnot. Osallistujia F4-cupit keräsivät melkein kolmekymmentä per kausi, joka on nykyajan rataveneilyyn verrattuna hurja määrä. Cupeissa ajoivat mm. Kaj Kerppola, Jan-Erik Lindholm, Hans-Erik Johansson, Jussi Lampinen, Kimmo Westerberg, Henry Sjölund, Niilo Seliö, Mikael Roms ja Sami Pennanen ja monet muut. Ulkomaalaisista mainittakoon Mats Kimby, Jan de Wreng ja Owen Jelf.  Vuosina 1990 ja 1991 Formula Cupeissa ajettiin myös Formula 3000-sarjaa. Tämä sarja toi vielä lisää näyttävyyttä ja vauhtia Cuppeihin. Näistä "kolmetonnisista" ehkä joskus lisää. 

Kuva "erien välistä"
Tapahtuman lopuksi monien toivomuksesta Markku laittoi koostevideon pyörimään uudestaan. Sillä välin, kun Markku valmisteli videota ja etsi oikeaa videotykin piuhaa, minä uskaltauduin juttusille muutaman osallistujan kanssa.






Tapahtuman virallisen osion jälkeen sitkeimmät kisailijat ja taustajoukot jäivät vielä "aulabaarin poijulle". Siinä lonkeropullon ääressä saatin vielä hyviä keskusteluja kilpaveneilystä muutaman osallistujan kanssa.


Uusintalähdön osallistujat yhteiskuvassa

Formula 4-cuppien kuljettajia

Uusintalähdöstä ja ehkä myös lonkeropullollisesta voimaannuttuani läksin hymyssä suin kävelemään kohti omaa majapaikkaani. Kännykkä näytti matka-ajaksi 1h 10min. Puoli tuntia käveltyäni kännykän akku loppui ja en oikein tiennyt mihin jatkaa. Jatkoin kävelyä ulkomuistista, mutta jossain vaiheessa kaikki kadut alkoivat näyttää samalta. Räntää satoi ja oli kylmä ja vaatteet alkoivat olla märkiä. Mietin, että miten löydän ikinä majapaikkaan perille. Tässä vaiheessa oli annettava periksi ja keskeytettävä "teknisen vian" vuoksi. Onneksi löysin sentään nakkikioskille ja sen lähellä olleelle taksitolpalle. Hyppäsin taksin kyytiin ja pääsin lopulta majapaikkaani.

Minulle Formula 4-cuppien olemassaolo on ollut itsestäänselvyys. Ajettiinhan ensimmäinen Neste Sigma Cup 1986, samana vuonna, kun itse olin syntynyt. Sarjan alku ei kuitenkaan ollut mikään itsestäänselvyys. Oli hienoa päästä kuulemaan sarjaa järjestäneiltä ihmisiltä Cupeista ja niiden aloituksesta. Paljon työtä, vaivannäköä ja onneakin tarvittiin, että Cupit saatiin käyntiin. Tähän loppuun vielä hatunnosto Ilkka Seppälälle, Cuppien "keksijälle", sekä kaikille niille, jotka olivat mukana pyörittämässä sarjaa. Ja niinkuin tämän uusintalähdön monessa puheenvuorossa, minäkin sanon, että iso kiitos Markulle tämän mahtavan tapahtuman järjestämisestä. Oli huippua päästä mukaan!

Kiitos Markku ja Ilkka!