Historiikkikilpaveneitä Peurunkaan esittely osa 1/2

Ensi kesänä 10.-12.6. ajetaan Keski-Suomessa, Laukaan Peurungassa Formula 2 maailmanmestaruusosakilpailu. Kilpailujen täyteohjelmaksi on saatu sovittua vanhojen kilpaveneiden näytösajo.

Tiesin kilpailujen järjestäjän Markus Nenosen mielenkiinnon Haukivuorella ajettuja venekilpailuja kohtaan. 
Laitoin hänelle sähköpostia ja kutsuin hänet katsomaan meidän omia kokoontumisajoja Kyyvedellä tulevana kesänä. Markus kyseli myöhemmin mahdollista valmiutta ja mielenkiintoa lähteä ajamaan Peurunkaan vanhoilla kilpaveneillä.

Valmiuksia ja mielenkiintoa veneharrastajilta tiedusteltiin joku tovi, ja mielenkiintoa löytyi. Alkuun löytyi kymmenen mahdollista venepakettia, ja enemmänkin olisi löytynyt. Myöhemmin venemäärää kuitenkin supistettiin ja lopulta saatiin sovittua mukaan kahdeksan venepakettia.

Itsellä oli tietynlainen visio osallistuvista veneistä: hyvä läpileikkaus entisaikojen kilpaveneistä ja tiettyä venemallia yksi lajiaan. Porukkaan saatiin kahtiajako: puolet rataveneitä, puolet matkakilpailujen veneitä.

Osallistujalista löytyy F2 Peurunka Finland -tapahtuman nettisivuilta täältä. Pieni esittely osallistuvista veneistä ja kuljettajista. Ensin rataveneet ja toisessa osassa esittelen offshoreveneet.

Rataveneet

kuva: Markus Paasonen/Petteri Teittinen

1. Katti Laulainen, Mercury 650 xs. Tatu Marttinen. Vene on Tauno Laulaisen ja Niilo Nikulaisen yhteistyönä syntynyt vanerinen katamaraani, pituutta noin 4,3m, leveyttä 1,8. Rakennettu villejä kyläkilpailuja varten 1978-1979. Venemalli olisi käynyt aikanaan myös luokkiin OE ja SE. Vene kunnostettu kesällä 2015. Moottorina veneessä Mercuryn 650xs-kilpamoottori jota käytetty Suomessa enemmän matkakilpailujen E-luokassa. (ratapuolella 650x:ää OE:ssä) Moottorin omistaja Jorma Hartikka. Kuljettaja onkin jo esitelty blogissa aiemmin.

kuva: Tatu Marttinen

2. Katti Formula4, Yamaha 70 ces. Janne Räisä. Vene on Tauno Laulaisen ja Niilo Nikulaisen yhteistyönä syntynyt vanerinen formulatyylinen katamaraani. Rakennettu 1986 SE-luokan sääntöjen mukaan. Veneellä ajettu villejä kyläkilpailuja Mercuryllä, Suzukilla ja Yamahalla.
Vene on tosi siistissä vuoden 1989 asussa (kuvassa vain pölyä pinnassa) ja alkuperäisellä omistajalla, Niilo Nikulaisella. Moottorina veneessä Yamaha 70 ces, moottori joka hallitsi SE/S-850(F4) sarjaa Suomessa ja muualla aina luokan lopettamiseen asti.
Kuljettaja Janne Räisä. Haukivuoren kasvatti hänkin, nykyään mikkeliläinen. Elänyt lapsuutensa seuraten pappansa Niilo Nikulaisen kilpaveneilyä ja lähiseudun venekilpailuja, ja nyt harrastaa aktiivisesti itsekkin sporttisia veneitä.

kuva: Eero Scherman

3. OWM, Mercury 50. Paavo Pernu. Vene on OWM-tallin (Olli W. Mildh ja muut) Porvoossa rakentama/rakennuttama vene, jolla Matti ja Liisa Laitinen osallistuivat vuoden 1971 Suur-Saimaan ajoihin kilpailunumerolla D-470. Ajettu myös ratapuolella SD-luokkaa. Veneen mitat 4,75x1,40.  Veneen erikoisuutena on rungon sisäpuolella hiilikuitunaruista tehty vahvistus. Vene on kunnostettu 2010-luvulla. Moottorina 50 Mercury, joita käytetty Suomessa aikanaan juuri SD-luokassa.Kuljettaja Paavo Pernu Kauvatsasta. Paavoon olen tutustunut Archimedes Pentan peräkauppojen ja Muistojen suur-saimaan ajojen kautta. Veneharrastaja jolla kova tietämys perämoottoreista.

Kuva: Tatu Marttinen

4. TG-Special, Mercury 20. Petri Häkkinen. Vene on Tage Gustafsonin 70-luvulla suunnittelema ja rakentama pieni ratavene. Menestyksekäs venemalli jolla ajettu luokkia SB, SC ja myös kaksipaikkaisilla matkakisoja. Venemallilla kilpaillaan myös nykyisin. Petri on kunnostanut venettä 2015 ja kunnostus jatkuu keväällä. Moottorina Mercury 20 "peltipantamercury". Moottoria käytetty ratapuolella SB-luokissa ja B-luokassa matkakilpailuissa. Kuljettaja Petri Häkkinen Pieksämäeltä. Petrinkin kiinnostus kilpaveneisiin lähtöisin Kyyveden kilpailujen seuraamisesta. Serkkuni Petri on yksi Kyyveden kokoontumisajojen taustavoimista, ja hän omistaa TG:n lisäksi puolikkaan isommasta historiikkikilpaveneestä.


Nyt olisi erityisen hyvä tilaisuus nähdä monenlaisia kilpaveneitä saman viikonlopun aikana, niin uusia kuin vanhojakin. Menkäähän tutustumaan Peurungan kisojen nettisivuihin ja varatkaa päivät kalenterista!

Kilpailuja Kyyvedellä, osa 1

Tämän blogin ei ole tarkoitus olla kaiken kattava tietosanakirja. Asiavirheitä varmasti tulee ja oikaisuja otetaan mielellään vastaan. "Tämä on se totuus, jonka minä olen nähnyt -- ja sitä elämää -- ja näitä asioita tutkineena." Mikko Niskasta (Kahdeksan surmanluotia) lainaten.

Suomessa on ajettu moottoriveneillä kilpaa 1900-luvun alusta, ympäri Suomea. Haukivuoren kasvattina oman kiinnostuksen ja tutkimuksen luonnolliseen keskiöön nousi jo alussa Kyyvedellä ajetut kilpailut. Meikäläisen perspektiivi yltää pisimmillään "Mäkärien aikaan".

Mustavalkoisten kuvien aika, "kun värejä ei ollut edes keksitty"

Alkuun moottoriveneissä käytettiin sisämoottoreita, auton moottoreita ym. Sitten kun perämoottorit alkoivat yleistyä, alkoi yleistyä myös moottorivenekilpailut. Suomalaisen kilpaveneilyn syntyhistoriaan sen enempää paneutumatta, hyvä lukuvinkki aiheesta: Suomen moottoriurheilu -kirjasarjan toinen osa (Tekninen kustannusliike Oy, 1979). Siinä on kerrottu suomalaisen kilpaveneilyn historiasta aina alkuhämäristä 70-luvun loppuun asti.

Kilpailuja Kyyvedellä

Kyyvesi kartalla

Kyyvedellä ajettiin venekilpailuja ainakin kolmessa eri paikassa: Haukivuoren Kapustasalmella ja Kangasniemen Luusniemellä Lokkamajalla sekä Lajunpohjassa.

Ensimmäiset kilpailut ajettiin Kyyvedellä ilmeisesti vuonna 1952. Sarjoina oli soutu, auton moottorit ja perämoottorit. Silloin kilpailut kulki enemmän nimellä venemoottorikilpailut. Vanhojen ihmisten suussa se tuntui pysyneen samana... Siihen maailmanaikaan moottorivenekilpailut oli iso juttu, oikein kansanjuhla, jota koko kylä tuli seuraamaan. Esimerkiksi Luusniemen Lokkamajalle saattoivat ajaa monta tuntia pienillä moottoriveneillä ja soutuveneillä kilpailuja katsomaan. Kilpailupaikoilla sai sitten kaikenlaisia virvokkeita, ja tietysti omat eväät mukana.

Järjestäviä seuroja oli Haukivuorella Häkkilän Haka ja Häkkilän Eräveikot, Kangasniemellä Luusniemen Elo. Haukivuorella ainakin 1950-luvulla ja vielä 1960-luvullakin veneet ja laivat olivat tärkeitä kulkuvälineitä, koska syrjäseuduille ei ollut kunnollisia teitä. Yksi syy veneilyyn oli Kyyveden saha, esimerkiksi pappani hinasi tukkilauttoja sahalle. Veneenrakentaja Tauno Laulainenkin aloitti veneenrakennusuransa rakentamalla veneitä sahalle. Kilpailuissa käytettiin aluksi tavallisia käyttöveneitä ja iso autonmoottoriveneitä. 1960-luvulla tiet paranivat ja vesiteiden merkitys arkielämässä väheni. Siksi isot veneet ja käyttöveneet jäivät pikkuhiljaa pois niin arjesta kuin kilpailuistakin.

Savon Sanomat 20.8.1952

1960-luvulla perämoottorit alkoivat yleistyä. Varsinaiset käyttöveneet alkoivat väistyä kilpailuista ja kilpakalusto muuttui enempi Mäkärän tyyppisiksi, vaneri"lipoiksi" ja "piikkinokiksi". 1960-luvun lopussa ilmestyi Haukivuorellakin kilpailuihin kaksirunkovene katamaraani Tauno Laulaisen rakentamana, omien sanojensa mukaan vuonna 1965. Katamaraani-venemallin alkuperä mielletään italialaiseksi, mutta venemallin hyödyt huomattiin Savossakin jo aikaisin.

1970-luvulle tultaessa kilpailuissa ajettiin pienemmissä luokissa 9-20 hevosvoiman perämoottoreilla (Terhi ym.) ja Mäkärä-veneillä. Toisaalta suurimmissa luokissa tehot kasvoivat jatkuvasti. Muun muassa vuonna 1973 nähtiin jo 130 hevosvoimainen Mercuryn kuutonen. 1970-luvun loppua kohti katamaraaneja alkoi ilmestyä lisää ja tehot vaan kasvoivat. 70-luvun lopussa tehokkain Kyyvedellä nähty moottori oli 235 Evinrude.

Vuosina 1977-1980 Haukivuorelaiset kävivät kokeilemassa virallisia kilpailuja muualla Suomessa. 80-luvulla kilpailut jatkuivat ja silloin osallistujia kävi jonkun verran myös muualta Suomesta, tavallaan harjoittelemassa virallisia kilpailuja varten. 1980-luvun loppua kohti kilpailijoiden määrä alkoi vähentyä. Samalla järjestäminen kävi hankalammaksi ja kalliimmaksi ja yleisönkin mielenkiinto hiipui. Viimeiset kilpailut ajettiin vuonna 1989, Luusniemellä mahdollisesti vielä 1990.

Kyyveden kilpailuissa nähtiin parhaina vuosina kymmeniä veneitä, toista tuhatta katsojaa ja suomalaisen kilpaveneilyn kärkinimiä. Kyyvettä kyntäneistä moottoreista mainittakoon tehokkain, eli Tauno Laulaisen Formula 1 V8 Johnson.

Kirjoittaja esittäytyy

Paloja suomen kilpaveneilyn historiasta

Nopeusveneilijöiden joukosta on noussut vuosi vuodelta enemmän esille vanhoja kilpaveneitä.
Aktiivinen historiikkiveneiden harrastaja Tatu Marttinen ylläpitää Blogia “Kilpavenenostalgiaa”.

Kirjoittaja esittäytyy

Noniin, polkaistaanpa tämä blogi käyntiin kirjoittajan esittelyllä.
Olen Tatu Marttinen, 80-luvulla syntynyt Haukivuoren kasvatti. Tällä hetkellä asun Mikkelissä ja omistan kolme historiikkivenettä ja yhden puoliksi serkun kanssa.

Oma kiinnostus kilpaveneisiin on herännyt jo pikkupoikana, kun isäukko osti 90-luvun alussa 16-Argon, “veneen, jossa oli rallipenkit” ja 65hv Mercuryn. Kilpaveneilystä kiinnostunut pappani kertoi tarinoita lähes naapurissa Kyyveden Kapustasalmella käydyistä villeistä kilpailuista, joissa isän veneen kanssa samanlainen Argo oli ajettu nurin. Papalla oli siitä valokuvakin. Papan kanssa tuli moneen otteeseen katseltua kuvia Kapustalta. Papalla oli paljon tarinoita kerrottavanaan, olihan hän itsekin ajanut samoissa kilpailuissa 50-luvulla itse rakennetulla puuveneellä ja Chevroletin autonmoottorilla.

Tarinoissa oli kuitenkin ristiriitoja, vuodet ja veneet tuntuivat menevän välillä vähän sekaisin. Siitä alkoi hinku selvittää, mitä faktat oikeasti olivat ja löytyisikö kilpailuista lisätietoa. 2000-luvun alussa aloin käymään läpi savolaisten sanomalehtien mikrofilmiarkistoja Kuopion ja Mikkelin kirjastoissa. Aluksi arkistojen läpikäyminen oli hankalaa, kun ei tiennyt minä vuosina ja päivinä kisoja oli ajettu. Piti käydä joka kesän mikrofilmit läpi Kapustan maininnan perässä ja samalla tuli luettua muutkin kilpavenejutut. Silloin kaikkia juttuja ja valokuvia en vielä ymmärtänyt, mutta yleiskuva Kyyveden kilpailujen historiasta alkoi hahmottua. Kapustasalmen kilpailuista kertovissa jutuissa toistui usein tarinat haukivuorelaisen Tauno Laulaisen katamaraanin “keksimisestä” ja Formula 1-koneista. Tarinoille ei kuitenkaan löytynyt varmuutta pelkistä paikallislehdistä, joten kävin läpi myös Vauhdin Maailman ja Vene-lehden vanhoja numeroita. Tieto kasvoi ja kiinnostus oman veneen hankkimiseen lisääntyi.

Vuonna 2005 hankin ensimmäisen oman veneen. Se ei ollut mikään sporttivene, mutta sellaiseen oli hinku koko ajan. Moottorina oli 20 Terhi, jossa tuli kokeiltua jo kliiveri-potkuriakin. Vuonna 2008 unelma omasta kilpaveneestä toteutui viimeinkin, kun autonmyyntirahoista ostin vanhan Formula 4-veneen. Tarinoiden mukaan silläkin oli kilpailtu villeissä kilpailuissa. Tämän jälkeen veneet ovat kerenneet vaihtua useampaan otteeseen. Yhteistä kaikissa on ollut, että ne ovat vanhoja kilpavenemalleja ja usein taustalla on ollut kiinnostava tarina.

Vaikka sanotaan, että tikulla silmään, joka vanhoja muistelee, tässä blogissa on tarkoitus tonkia suomalaisen kilpaveneilyn historiaa ja ehkä vähän nykypäivääkin.